Hei ihanat lukijat! Jos täällä edes kukaan on hereillä enää. Itse päätin herätä tästä parin vuoden koomasta koulutehtäväni innoittamana. Tämä voi olla sattumoinen yllätys, että tänne edes postaan mitään ja siksi MITÄ HITTOO sopii otsikoksi kuin napakymppi.
Te jotka ette seuraa meitä Instagramissa ette varmaan tiedä mikä meininkin meillä on tällä hetkellä, joten ajattelin kirjoittaa tähän vähän pienistä sekä suuristakin muutoksista mitä on tässä tauon aikana tapahtunut. Varmaan monia kiinnostaakin mitä on tapahtunut kaniharrastukselleni ja ketkä kaneista ovat vielä menossa mukana. Aloitetaanpa siitä, kun Ninja`s Ellesmera "Mera" saapui meille 8.6.2019. Olin pitkään haaveillut rex-turkkisen kanin hankinnasta ja vihdoin sattui niin onnekas tsäkä, että tuttavallani oli sopiva yhdistelmä meneillään ja päätin hankkia uuden tulokkaan kani porukkaan. Mera on SUPER SUPER symppis tapaus ja aivan omaa luokkaansa. Mera on tuonut mukanaan hauskoja tilanteita ja uteliaan luonteen vuoksi se päätyy aina milloin minnekin. Tänä iltanakin se oli kiivennyt kenkätelineeseeni ja näytti niin super hassulta maatessaan kenkien päällä. Mera saapui minulle sijoitukseen ja onkin ehtinyt tehdä kuusi ihanaa poikasta vuosi sitten kasvattajansa luona. Kaikki sujui mallikkasti ja Mera oli huippu kanimamma poikasilleen. Tarkoitushan oli että Mera olisi mennyt Ragun kanssa yhteen heti poikasten jälkeen, mutta Ragu edelleen nylkytti Meraa, joten koin parhaaksi, että kanit asuvat vain näköetäisyydessä ja ovatkin aina nuuhkimassa toisiaan verkon läpi.
Kani määrä on laskenut neljästä nyt kahteen. Meidän kolmen kopla Jawa, Marru ja Dom ovat päässeet paremmille porkkanamaille. Aluksi se teki todella kipeää. Ja varsinkin maailman parhaan Jawan menetys oli hurjan tiukka paikka. Jawalta löydettiin kasvain ja se oli ilmeisesti levinnyt jo keuhkoihin saakka. Mitään ei enää ollut tehtävissä.
Mutta nyt meillä asustaa nämä kaksi iloista pupu veijaria. Ragu ja Mera. Tässä kesän vaihteessa ehdin muuttaa omaan asuntoon ja kanit ovat sopeutuneet tänne mainiosti. Vähän kyllä harmittaa, että kesäksi ei ole niin mahti puitteet kaneille, mutta minkäs teet näille kerrostaloasunnoille. Estekisatkin on jäänyt meiltä täysin pois kuvioista. Jotenkin se ei enää ole innostanut minua lainkaan, vaikka kanituttavia onkin välillä vähän ikävä.
Jatkosta en osaa sanoa vielä sen enempää, mutta olipahan hauska kirjoittaa hiukan!
Tähän loppuun vielä vähäsen vanhoja syyskuvia Mebestä ja Ragusta.
